Myönteisellä erityiskohtelulla edistetään alueiden tasa-arvoa

29.01.2020

Tämän valtuustokauden keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin kaupunkistrategiassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn sekä alueellisen eriytymisen torjumisen. Vaikka tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty paljon työtä, ei kehitys ole ollut toivotun kaltaista.

Viime viikolla kaupunginhallitus käsitteli strategian puolivälin arviointia ja raportissa todettiin mm. seuraavaa: Kestävää kasvua kuvaavissa strategiamittareissa negatiivista kehitystä oli mm. seuraavissa: alueiden eriytymisen indeksi, lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ja ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulun päättäneet... Alueiden eriytyminen ja väestöryhmien väliset sosiaaliset erot ovat edelleen kaupungin kestävä kasvun suurin haaste.

Mitään taikatemppua ei kehityksen kääntämiseksi ole, mutta kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön, jotta tavoitteessa onnistutaan. Tarvitaan oikeanlaisia toimia asuntopolitiikassa, kaavoittamisessa, koulutuksessa jne. Myönteisellä erityiskohtelulla tarkoitetaan sitä, että kaupunki laittaa enemmän rahaa sosiaalisesti heikommin menestyvien alueiden palveluihin. Tällä hetkellä me-rahoitus on käytössä koulujen lisäksi myös varhaiskasvatuksessa sekä joissakin sote-palveluissa. 

Tänään valtuustossa käsitellään SDP:n ryhmäaloitetta myönteisen erityiskohtelun laajentamisesta kulttuurin ja vapaa-ajan palveluihin ja laajemmin kaupungin toimintaan yleensä. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että myönteisellä erityiskohtelulla on saavutettu kouluissa hyviä tuloksia. On selvää, että alueilla, joissa on esimerkiksi paljon työttömyyttä, matala koulutus- ja tulotaso tai paljon vieraskielistä väestöä, myös palvelutarpeet ovat erilaiset. Siksi myönteistä erityiskohtelua on viisasta laajentaa eri palveluihin.

Aloitteen esitys nuoriso- ja kirjastopalveluiden pilotista onkin jo käynnistynyt. Kirjastoihin on pystytty palkkaamaan lisätyövoimaa ja ottamaan enemmän siviilipalvelusmiehiä. Rahoituksella tullaan myös järjestämään kulttuuritapahtumia kirjastoissa. Alueiden erot näkyvät myös nuorisopalveluissa. Resurssien kohdentamista alueiden tarpeiden mukaan on mallinnettu jo aiemmin. Nuorisopalveluissa on tunnistettu ne alueet, joissa sosioekonominen asema on heikompi. Arvioinnin tukena käytetään myös kouluterveyskyselyn tuloksia. Näin tuki pystytään kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla ja sen vaikutuksia myös seuraamaan. Hyviä käytäntöjä on tarpeen jatkaa myös pilotin jälkeen.

Uskon, että myös kulttuuripalveluilla voidaan tasoittaa alueiden eroja. Tämä näkökulma huomioitiin myös aiemmin tällä kaudella tehdyssä avustusuudistuksessa. Myönteisen erityiskohtelun periaate onkin hyvä ottaa huomioon läpileikkaavana ajatuksena kaupungin kehittämisessä.